Sivut

lauantai 8. helmikuuta 2014

Siis vittu nyt oikeesti.

Mun letti on nyt lyhyt ja sininen. Haluatteko kuulla tarinan, joka tähän johti?

Oli perjantai 7. päivä ja Siiri meni kauppaan ostamaan vähän hiusväriä, jotta saisi värjätä kauniin oranssinpinkinvioletit hiukset noin viiden senttimetrin juurikasvulla helvettiin. Tarkoituksena oli saada kivaisa violetti ehkä vähän mustalla etutukalla. Kaupassa oli sopivasti yksi värinpoisto ja yksi vaalennusaine, jolla saattaisi saada ehkä hiukset vaalentumaan kivasti. Siskoni Iida sitten laittoi ensimmäisen värinpoiston mun päähän ja annoin sen vaikuttaa sen 45min, niinkuin paketissa sanottiin. En ehkä täällä blogissa ole kertonut, että mun hiukset oli jossain vaiheessa elokuussa ihan paskassa kunnossa, mutta ne kerkesivät "parantua" tässä aikana, ja nyt ne oli tosi pehmeet, vaan kuinkas sitten kävikään? 

En voinut sanoa sitä pehkoa ainakaan pehmeäksi, enkä kovin kauniin väriseksikään. Mustat kohdat oli vihreet, entinen juurikasvu valkoinen, latvat oranssit muuten keltasella kuorrutuksella. Voi kuinka kaunista se olikaan. Ehkä mun hiusprojekti olis pitänyt jättää tähän, mutta kun oon sellanen hiusfriikki että "ei tollasilla hiuksilla voi elää, siis hyi!!", oli asialle jotain tehtävä. Aamulla siis vaalennus päähän ja kaiken piti olla hyvin. En ajatellukkaan, että mun hiukset vois tippua päästä. "Eihän ne ennenkään oo tippunut."

Väriä pestessäni kuitenkin jotain vähän "odottamatonta", ainakin mun mielestä, tapahtui. Sellanen oikeesti valehtelematta pikkusormen paksunen hiusklimppi tippui mun päästä. Voi että, teki melkein mieli itkee ja huutaa. Siinä vaiheessa aloin punnitsemaan vaihtoehtoja. Mulle tuli vaan kaks mieleen ja ne oli hoitoainette niin vitusti tai leikkaus. Tiesin, ettei ne hoitoaineella paranis, sen verran huonossa kunnossa ne oli. Ainut vaihtoehto, joka oli jäljellä, oli leikkaaminen.

Noh, sakset käteen ja kaikki pituudet vaan pois. Sitten siistin ja kerrostin ja ihan hyvältä näytti, Vitutti vaan se väri, joten laitettiin sitten äskettäin tuo "violetti" väri päähän. Lopputulos oli jotain sinertävää.

blogger kusee tässä nyt jotain! 

Eli nyt yhteenvetona, vituttaa, koska kerrankin kasvatusprojekti melkein onnistui, mutta tän kanssa on nyt elettävä vissiinkin.

Tämän tarinan opetus oli: Älä perkeleessä tee niinkuin minä ja vaalenna niitä hiuksias jotain 1239876543 kertaa, varsinkaan peräkkäisinä päivinä. 

tiistai 4. helmikuuta 2014

Vuonna 2013...

 ... otin mun ekan lävistyksen.


... kävin kattomassa mun lempibändiä kaksi kertaa. 
vitun ääliö joka kuristit, ilman sua olisin ollu eturivissä.


... aloitin tän blogin.


... värjäsin hiukset ainakin 27 kertaa. (jos kaikki uudelleenvärjäämiset lasketaan.)



... vietin ehkä elämäni mahtavimman kesän.


... tuhlasin paljon rahaa. 


... koin paljon uusia asioita.


... pelasin helvetisti. 


... tutustuin mun siskoon paremmin.


... pääsin rippikoulusta.